perjantai 13. joulukuuta 2013

Thai Police

Jos johonkin olen tämän vaihdon aikana tutustunut Thaimaalaisessa kulttuurissa, niin ainakin thaikkupoliisien toimintaan ja tiloihin. Normaalisti kierrellään etsimässä salaisia biitsejä, mutta me ollaan tehty tutkimusmatkailua poliisiasemille.

Eli siis kaiken pahan alku ja juuri on meidän ensimmäinen kotiVilla. Koti, jossa kävi kolmen viikon aikana kolme kertaa kylässä kutsumattomia vieraita. Oltiin muuttopäätöksen jälkeen kysytty, saadaanko meidän yhden kuukauden deposit-vuokra 55 000 bahtia takaisin. Oltiin saatu myöntävä vastaus. Kuitenkin kun piti alkaa sopia tapaamista ja aikaa rahojen palautukseen, agentit siirsi tapaamisia milloin päivällä, milloin viikolla eteenpäin. Itse omistajahan asuu Saksassa. 
 
No, eräänä päivänä alettiin selvitellä asiaa ja päästiin silloin käymään Villalla parin turistipoliisin kanssa ja agenttikin viiletti paikalle poliisin käskystä, ilman mutinoita. Villalla käytiin paljon keskustelua thaiksi, mikä jostain syystä meni pääosin ohi Maisalta ja multa. Lopputulos kuitenkin käännettiin englanniksi, eli kyseiset poliisisedät eivät kuulemma voi meitä auttaa ja omistajan tarjoama 23 000 bahtia on viimeinen tarjous. 

Päätettiin Maisan kanssa olla ottamatta rahoja ja juteltiin muunkin Villalla asuneen porukan kanssa, että täytyy yrittää vielä jotain muuta. 23 000 bahtia on kuitenkin alle puolet siitä, mikä meidän mielestä kuuluisi meille takaisin. Ja siis alkuperäisestä 55 000 bahtista oli tehty jotain mielenkiintoisia vähennyksiä, minkä jälkeen summa oli kyseinen 23 000 b. Siivouksen ja sähkön vielä ymmärrän, mutta miksi ihmeessä meidän pitäisi maksaa varastettu TV (10 000 bahtia) tai service fee (16 000 bahtia). Ja mikä ihme edes on service fee.  

Turistipoliisit meni ihan sekasin, kun sinne ilmestyi viis blondia tyttöä. Yksi poliisi ohjasi mm. pöydällä kävelevää muurahaista kohti Tanjaa koska "I like you". Tuntui siltä että oli ammattilaisen käsissä!


 
 
Aikaa pääsi taas kulumaan, mutta eräänä sunnuntaina saatiin inspiraatio ja sovittiin, että maanantaina lähdetään kahdeksalta aamulla koko kuuden hengen Villaperheen voimin etsimään tourist courtia Phuket Townista. Muutamassa väärässä toimistossa käytyämme luultiin, että oltiin löydetty perille. Oltiin selkeästi poliisiasemalla, mutta sieltä meidät ohjattiin toiselle poliisiasemalle. Seuraavalta poliisiasemalta meidät ohjattiin edelleen kolmannelle poliisiasemalle, joka tällä kertaa oli sentään turistipoliisiasema. Selvitettiin tilanne poliiseille jälleen kerran ja muutaman väärinymmärryksen jälkeen oltiin yhtäkkiä matkalla kohti jonkin sortin courtia oikein poliisiauton johdattelemana. Asioilla on tapana olla tapahtumatta tai tapahtua sitten yhdessä hujauksessa niin, ettei oikein ehdi tajuta mitä edes tapahtui.
 
 

 
Agentin piti tulla ensin turistipoliisiasemalle, seuraavaksi "oikeus"talolle. Agenttia saatiin odotella mukavat pari tuntia, koska puolen tunnin välein tuli puhelua, että vielä "30 minits, 30 minits". Lopulta kuitenkin iltapäivällä saatiin leidi paikalle ja päästiin selvittelemään asiaa sovittelijan kanssa. Sovittelija oli vanhempi turbaanipäinen, blingbling-koruinen herrasmies ja hän kuunteli molempien osapuolien näkemykset asioista. Koska omistaja asuu Saksassa ja hän on lopullinen päätöksentekijä, täytyi neuvottelu hänen kanssaan hoitaa puhelimitse. 
 
Salakuvailua......
Sovittelija ei puhelusta päätellen tykännyt naisen puhetyylistä laisinkaan. "There was big ego talking". Vaikka en thaita osaakkaan, niin olin ymmärtävinäni että sovittelija iski omistajalle luurin korvaan ja kääntyi tämän jälkeen meidän puoleen ja totesi, että "make it official". Alunperin hän ei ollu tätä vaihtoehtoa suositellut, vaan sanoi että parasta meidän kannalta, jos päästään jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. 

Vähän oltiin kaikki hämillään, että jaa oikeuteenko täällä nyt sitten mennään. No ei sentään. Turbaanimies tuli hetken päästä ilmoittamaan, että turistioikeudessa seuraava vapaa käsittelyaika on kuuden kuukauden päästä ja meidän keissi on myös kuulemma verrattaen melko pieni. Eli se siitä oikeustaistosta. Turbaani-ihminen totesi, että hän soittaa omistajalle ja neuvottelee teille mahdollisimman reilun summan rahaa takaisin, mutta hänen täytyy tietää paljonko haluamme. No hitto kaiken tietty! Siinä vaiheessa oli kuitenkin pakko todeta, että eiköhän me siihen tyydytä, mitä sitten annetaan.
 
 

Puhelun jälkeen mies ilmoitti, että rasittava thaikkunainen oli myöntynyt 25 000 bahtiin. Onhan se sentään 2000 bahtia enemmän kuin tarjous alunperin...

Eniten koko hommassa kiukuttaa, että omistaja ihan selkeästi näkee, kuinka hän voi hyötyä  meidän tilanteesta. Kun ei tänne voi jäädä sitä oikeusistuntoakaan odottelemaan. Siksi pitkän ja poliisientäyteisen päivän jälkeen päätin vielä ottaa yhteyttä meidän yliopistoon (mikä olisi muuten pitänyt tehdä kyllä ihan ensimmäisenä) ja kysyä, olisiko enää mitään tehtävissä.

Tästä syystä tutustuin eilen jälleen yhteen uuteen poliisiasemaan. Kansainvälisten asioiden toimiston johtaja oli vähän närkästynyt, kun ei heti oltu otettu yhteyttä kouluun. Nyt hänen oli vähän liian myöhäistä tehdä asialle mitään. Tulevana maanantaina, kun menemme hakemaan meille luvattua 25 000 bahtia, tämä IAC-johtaja, ja ymmärtääkseni hänen pari kollegaansa myös, tulevat mukaan "oikeus"talolle varmistamaan, että saadaan ainakin tuo kyseinen summa takaisin. Ehkä myös yrittämään, josko he saisivat neuvoteltua meille vielä enemmän rahaa takaisin.

Siinä pitkä tarina hyvin lyhyesti muotoiltuna. IAC-rouvan mukaan meidän asuinalue oli ihan kamala ja hän totesi, että täytyy jatkossa infota opiskelijoita, että sieltä ei kannata vuokrata asuntoja. Kuulemma paljon myanmarilaisia ja burmalaisia köyhiä työläisiä, jotka varmaan meidänkin talossa kävi kylässä. Tai sitten teini-ikäinen huumeaddikti. 

Onneksi täällä uudessa talossa ei kuitenkaan tarvitse olla varuillaan kumpienkaan puolesta. Huoletta voi jättää mm. ikkunan auki tentin ajaksi, kuten allekirjoittanut saattoi kerran tehdä...

Tänään tiedossa vielä hyvää ruokaa. Huomenna viikon nollaus pikkujouluissa, jotka on meidän omalla poolilla! :) 

Pärjäilkää Seijan kans

<3 Tiina

ps. Yläkerran Julia teki eilen maailman mahtavinta omenakaurapaistosta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti